Dedication

11.12.2014

This page is dedicated to science. I usually write in Finnish, because writing is hard enough work in native language. I usually manage to tweet in English, however. Most of my tweets are dedicated to – surprise – science.

@MikkoKolkkala


Coolia hottia tieteessä – laisciaisen uusimmat

11.12.2014

12.12. Genomiparvi eli lukemista linnuista. Ei muuta kun kahdeksan tämänpäiväisen Science-artikkelin kimppuun…

12.12. Uusi harrastus: mikrometeoriittien etsintä. Omalta pihaltasi löytyy meteoriitteja! Tarvitsen kunnollisen magneetin ja minigrippipusseja.

11.12. Koevoluutio on syyllinen. Pieni käärme veikeä kiemurteli pois myrkyllinen vesilisko vatsassaan. Evolutiivinen kilpavarustelu: tit for tat eli potut pottuina.

1.12. Vastaa ja voita miljoona kultarahaa (leikisti). Kaikille, jotka tykkäävät todennäköisyyslaskennasta. Parhaan todennäköisyyspähkinänpurijaoravan palkinto valitettavasti jaettiin jo.

23.11. Jurassic world – tiede etenee, elokuva taantuu. Jurassic Park 4 -elokuvan trailer tuli julkisuuteen. Ei taida meidän perheeltä tulla lippurahoja tälle elokuvalle, ei.

13.11. Päivän olennaiset uutiset ja sarjikset. Päivän uutinen oli laskeutuminen komeetalle. XKCD-sarjakuva ja moni muu seurasi tilannetta hetki hetkeltä.


Tiedettä pituusjärjestyksessä

8.10.2014

Tiedejuttujani pituusjärjestyksessä pisimmistä lyhyimpiin. Tässä saattaa havaita sellaisen trendin, että pitkiä juttuja ilmestyy harvemmin kuin lyhyitä.

Luotiset – blogi (tämä sivu – tiedettä ahkerille)
Laisciainen – blogi (tiedettä laiskoille)*
Laisciainen – Facebook (tiedettä tosilaiskoille)
Twitter (tiedettä superlaiskoille)
140 merkkiäkin tiedetekstiä on nyt liikaa, jos katsoisin vain kuvat”? Sitä varten on vielä ”Päivän tiedekuva” Pinterestissä.

*Uusin juttu: Kivutaanko kohta timanttiköyttä pitkin avaruuteen?

Edit: uutta lyhyttä juttua puccaa:

19.10. Ruskeita vihersammakoita ja vihreitä risteymäsammakoita. Lounais-Suomesta kuuluu kummia: uusia sammakkolajeja löytyy – ehkä sellaisiakin, jotka ovat piileskelleet täällä jääkauden jälkeisestä lämpökaudesta asti.
15.10. Puhumista itsekseen ja unissaan – viittomalla. Äänet eivät ole ainoa tapa puhua. Neurologi Oliver Sacks vieraili saarella jossa suuri osa populaatiosta on perinnöllisesti kuuroja ja kaikki kuulevatkin osaavat viittoa.
11.10. Aina valmiina kuolemaan puolestasi – ”Joka sekunti miljoona solua sisälläsi TAPPAA itsensä, että sinä voisit hyvin.”
10.10. Tähtiä kuin Otavassa, kissoja on Vilkkilässä – ”Auringonkokoiset asiat voi helposti ignoorata, kun ne ovat riittävän kaukana meistä ja ”Tanssii tähtien kanssa” -televisio-ohjelmasta…”


Lisää laisciaisia

24.7.2014

Keisarilyhytsiipi. Mitä kuusivuotias oikein löysi mökkinäyttelyalueen remonttijätekasasta.

Tunnistamaton eläin: muurahaisia jaloillaan jäljittelevä punkki. Kuka on hän? Satatuhatta PIMS-pistettä luvassa sille, joka saa selville.

Kivikuntaa, kasvikuntaa vai eläinkuntaa? Raidakki, hakki, salmiakki, armanjakki, harjakki, muntjakki, ailakki, keilakki, sumakki, anorakki, nunatakki, tanrekki, pihdikki, hanhikki, piikki, almikki, kolmikki, manikki, arsenikki, leinikki, sopikki, limerikki, lurikki, kasikki, pussikki, pusikki, seitikki, talvikki, kilkki, skinkki, minkki, skunkki, munkki, tunkki, pedokki, lehdokki, liidokki, kihokki, kohokki, maniokki, lokki, pallokki, hemlokki, lennokki, kaunokki, verrokki, ruokki, orvokki, monarkki, falanukki, manukki, gerenukki, keripukki, trukki, tuoksukki, tupsukki, pavukki, tyräkki, myyräkki, västäräkki, kapsäkki, pysäkki, mökki, pyökki

Matematiikkaa triviaaleille olennoille (kuten minulle). Kun on kerta todistettu, että Chaitinin omega-luvuissa on jossain kohtaa kaikki mahdolliset lukuyhdistelmät – esimerkiksi triljoonakolme nollaa peräkanaa – niin eikö siellä ole sitten myös ääretön ketju nollia? Eihän ole olemassa mitään lyhyintä sarjaa nollia, mitä luvussa ei olisi?


Laisciaisblogin uusimmat

18.5.2014

Kun tursas tapaa oman lonkeronsa
3D-printattua hainnahkaa
Sopulin synty

Kryptisiä jerboja Saharassa

Miten eroon muurahaisista

Sattuisiko, jos törmäisit miljardin tonnin mustaan aukkoon?

Hadzan vatsa
Häh, miten nämä ovat elossa, vaikka olivat juuri nestetypessä”?

Maailman erilaisimmat linnut: ”Kalasääski ja kaakkuri olisivat kovia, yli 50 miljoonan pisteen lintuja – samaa tasoa kuin sihteeri, ruskopökkelökehrääjä, strutsi tai kenkänokka.”

Tiedettä söpöistä hiirimakeista
Enceladukseen elämää etsimään?

Vankiluikeron sukulaisia?

”Paleo ale” vs. lambic olut


Sopivat suojat primitiiviseen nisäkäsraajaan

21.11.2013

Kirjoitin jutun varpaiden lukumääristä, juoksemisesta ja kengistä. Sijoitin sen juoksublogiini. Laitan tänne tiedeblogiinkin linkin tuohon juttuun, koska ujutin siihen mukaan aika paljon evoluutiobiologiaa. Tästä lähtee: Apina, antilooppi ja hevonen juoksivat kilpaa…


Jos ääretön otetaan tosissaan

14.10.2013

Universumi ja Georg Cantor

Tuntemassamme maailmankaikkeudessa on paljon tähtiä ja vielä paljon enemmän tyhjää avaruutta. On mahdollista, että maailmankaikkeus on paljonkin isompi kuin voimme havaita. Tuntemattomassa osassa maailmankaikkeutta voi olla paljon lisää tähtiä ja vielä paljon enemmän lisää tyhjää avaruutta.

Mitä jos maailmankaikkeus jatkuisi näin, ei vain käsittämättömän ja hirmuisen kauas, vaan äärettömiin?

Oletetaan ajatuskokeena, että maailmankaikkeus jatkuu äärettömiin samanlaisena niin, että kaikkialla on samat luonnonlait samanlaista avaruutta ja samanlaisia tähtiä. Vaikka tässä äärettömässä maailmankaikkeudessa menisi mihin, niin aina vastassa olisi paljon tähtiä ja vielä paljon enemmän tyhjää avaruutta.

Vaikuttaisi ilmiselvältä, että tällaisessa maailmakaikkeudessa kokonaisuudessaan on enemmän tyhjää avaruutta kuin tähtiä.

Vaan kun ei! Äärettömässä maailmankaikkeudessa normaali ”ilmiselvä” logiikka ei päde.

Juttu on sama kuin, että parittomia ja parillisia lukuja yhteensä on ”ilmiselvästi” kaksi kertaa enemmän kuin pelkkiä parillisia lukuja. Niin onkin jatketaan laskemista kuinka isoihin lukuihin asti tahansa. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos lukujen jonot oletetaan äärettömän pitkiksi. Silloin jokaiselle parilliselle luvulle on helppo löytää tasan yksi pari joukosta, jossa on sekä parilliset että parittomat luvut, joten yhtä paljonhan niitä kai sitten on…? Paitsi että voihan lukujonot ryhmitellä (äärettömän) monella muullakin tapaa niin, että niiden suhteet näyttävät olevan miten milloinkin. Kumpia nyt sitten on enemmän…?

Ääretön ei ole iso luku, vaan jotain ihan muuta.

Yksi äärettömien ominaisuuksista on, että kokonaisuutta ”ilmiselvästi pienempi” osajoukko voi olla täsmälleen yhtä iso kuin kokonaisuus itse – tai oikeammin, äärettömän joukon ja sen osajoukon kokovertailussa ei ole mitään järkeä. Sopivalla ryhmittelyllä saa halutessaan osajoukon näyttämään ”ilmiselvästi” koko joukkoa vaikka kuinka paljon isommaltakin.

Tämä ei ole hölynpölyä, vaan raudanlujaa matematiikkaa. Vieläpä helposti todistettavaa sellaista. Jonkun piti vain tulla ensin ajatelleeksi äärettömyydet kunnolla läpi. Tämä joku oli Georg Cantor.

Minua on usein häirinnyt kuinka kevyesti monet fyysikot puhuvat äärettömästä pohtimatta kunnolla mitä kaikkea siitä seuraisi.

Palataan äärettömäksi oletettuun maailmankaikkeuteen. Ajatellaan, että ääretön maailmankaikkeus jaetaan tasaisesti kuutioihin, joihin sisään mahtuisi mukavasti yksi tähti. Kuutiot voisi numeroida ja ryhmitellä uudelleen niin, että jokaiselle pelkkää tyhjää avaruutta sisältävälle kuutiolle löytyisi pariksi kuutio, jonka sisälle sattuu tähti. Tällä ryhmittelyllä vaikuttaisi siltä, että tähden sisältävät avaruuden palikat ovat yhtä yleisiä kuin saman kokoiset tyhjän avaruuden palikat.

Äärettömän avaruuden kuutiot voisi ryhmitellä myös esimerkiksi niin, että jokaista tyhjää kuutiota vastaisi triljoona kuutiota, joiden sisällä on tähti. Tällä ryhmittelyllä vaikuttaisi siltä, että tähden sisältävät avaruuden lokerot ovat triljoona kertaa yleisempiä kuin samankokoiset tyhjän avaruuden lokerot.

Mikään vaikutelma tyhjän ja tähtien suhteellisista osuuksista ei olisi totta. Äärettömässä maailmankaikkeudessa tällaiset vertailut eivät tarkoita mitään. Jos sekä tähtien että tyhjän täyttämiä avaruuden osasia on ääretön määrä, kysymys siitä että kumpaa on enemmän ei tarkoita mitään. Molemmat äärettömät ovat yhtä mahtavia.

Ei vain voi sanoa, että äärettömässä maailmankaikkeudessa olisi enemmän tyhjää kuin tähtiä, vaikka kaikkialla maailmankaikkeudessa tilanne olisi juuri tämä (tai voi sanoa, mutta se ei ole totta).

Multiversumi ja Cantor

Jatketaan sitten matkaa maailmankaikkeudesta, universumista multiversumiin, moneen maailmankaikkeuteen. Ajatellaan tässä tilannetta, jossa kaikissa universumeissa on samat luonnonlait ja kaikissa on samalla tavalla tyhjää avaruutta ja tähtiä.

Jos oletetaan, että tällaisessa multiversumissa on ääretön määrä universumeja (eikä vain käsittämättömän ja hirmuisen monta), normaali logiikka asioiden yleisyydessä ja harvinaisuudessa pitää taas unohtaa.

Vaikka jokainen multiversumin universumi olisi samanlainen siinä suhteessa, että jokaisessa universumissa olisi tyhjää avaruutta paljon enemmän kuin tähtiä, silti ei voisi sanoa, että koko multiversumissa on tyhjää sen enempää (tai vähempää) kuin siinä on tähtiä.

Multiversumin universumit voisi taas jakaa kuutioihin, numeroida kuutiot ja ryhmitellä ne uudelleen niin, että jokaiselle tyhjälle kuutiolle löytyy pariksi kuutio, jossa on tähti – tai vaikka triljoona tällaista tähtikuutiota. Kysymys onko tällaisessa multiversumissa enemmän tyhjää kuin tähtiä ei tarkoita mitään (vaikka tyhjää avaruutta on ”ilmiselvästi” enemmän – äärettömästi enemmän).

Älykäs elämä maailmankaikkeudessa ja Cantor

Otetaan seuraavaksi esimerkiksi tähtien sijaan vaikka älykäs elämä. Jos käsittämättömän ja hirmuisen suuressa universumissa (tai multiversumissa) olisi älykästä elämää vaikka joka triljoonannella galaksilla, voisi sanoa että älykäs elämä on harvinaista. Mutta tilanne muuttuisi, jos maailmankaikkeus ei olisi käsittämättömän ja hirmuisen suuri, vaan ääretön. Silloin vertailtaisiin kahta yhtä mahtavaa ääretöntä. Enää ei olisi totta, että galakseja, joissa on älykästä elämää olisi vähemmän kuin niitä, joissa ei ole! Niitä ei olisi myöskään enemmän! Eikä yhtä paljon!

Sellaista se on, jos ääretön otetaan tosissaan eikä ajatella sitä vain isona lukuna.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.