…et ole eläin. Oletko kuitenkin lähestulkoon melkein? Tutkitaanpa sinut nyt kerralla perusteellisesti, geenejä myöten.
Yleensä kun elävä olio maapallolla vastaan tupsahtaa, on helppo määrittää onko se eläin. Siis yleensä. (Jätetään suosiolla toiseen kertaan kysymys miten määrittää “elävä olio”.)
Eläin on eliö, joka ei ole kasvi eikä sieni. Eikä bakteeri (tai arkki). Eläimet osaavat usein liikkua, mutta eivät osaa valmistaa ruokaa suoraan auringonvalosta. Eläintä voisi yrittää määritellä ominaisuuksia luettelemalla, mutta tylsäähän se olisi ja aina törmäisi poikkeuksiin ja poikkeuksen poikkeuksiin.
Helpompaa on sopia joku otus eläimeksi ja määrittää kaikki sen riittävän läheiset sukulaiset eläimiksi myös. Kun kerta kaikki elämä tällä pallolla keskenään jotain sukua on.
Rotta esimerkiksi on eläin ja sen sukulainen hiiri selvästi myös. Jos hiiri evoluutiossaan jostain syystä juurtuisi paikoilleen ja alkaisi yhteyttää (hiirenkorvilla), se olisi silti järkevää määrittää eläimeksi. Lähempänä se silti perimmiltään ja perimältään olisi rottaa kuin koivua.
Jotkut yksisoluiset eliöt osaavat yhteyttää ja mennä viipottavat eteenpäin kuin pienet eläimet. Ovatko ne lähempänä eläimiä vai kasveja? Pitää tutkia geenejä!
Eläimen määrittäminen on helppoa silloin, kun se on monisoluinen (kuinka moni-)? Joskus on vaikea tietää onko jokin elävä möykky monisoluinen yksilö vai kokoelma yksisoluisia. Sienieläimen voi pistää siivilästä läpi ja kasvattaa jokaisesta solusta uuden sienieläimen. (Jätetään suosiolla toiseen kertaan kysymys miten määrittää “yksilö”.)
Ongelmaeliöitä eläimen määrittäjälle ovat yksisoluiset. Yksisoluisia (eukaryootteja) on eläimiä, kasveja, sieniä ja – jotain siltä väliltä. Kaikista yksisoluisista ei ole oikein kukaan koskaan tiennyt mitä ne ovat. Ihmisillä on usein kummallinen käsitys, että jos joku on pieni, se ei ole tärkeä.
Yksisoluisissa eläimellisyyden tai eläimyyden määrittely on veteen piirretty viiva. Mikä niistä on lähinnä meitä “kunnon eläimiä”, monisoluisia? Perinteisiä ehdokkaita ovat Choanoflagellata-luokan siimaeliöt. Haastajia melkein eläimeksi aina välillä nousee, kuten Ministeria vibrans, Southamptonin läheltä kymmenisen vuotta sitten löydetty pieni ötökkä, jonka elämästä ei paljon tiedetä.
Tutkijat päättivät selvittää, mikä Ministeria oikein on. Siitä selvitettiin satunnaisesti muutaman tuhannen geenin toimivan osan ratkaiseva järjestys. Valikoitua geenijoukkoa verrattiin sitten aiemmin selvitettyihin eläinten, sienien ja kiintoisien yksisoluisten geeneihin.
Tulokseksi saatiin, että lähinnä eläimiä (edustajat ihminen, merituppi, banaanikärpänen ja sienieläin), kaikista maapallon muista eliöistä ovat… parhaan tämän hetkisen tietämyksen mukaan… ovat… en kerrokaan…
(C) luotiset.wordpress.com – Kolkkala, M.
Lähde: Shalchian-Tabrizi, K., Minge, M.A., Espelund, M., Orr, R., Ruden, T., Jakobsen, K. S. ja Cavalier-Smith, T. 2008: Multigene phylogeny of Choanozoa and the origin of animals. PLoS One 3: e2098.
Laitan teknisempää arvostelua Shalchian-Tabrizin ym. artikkelista kommentteihin (ja ehkä se vastauksenkin, jos joku haluaa)…
