Suuri kimalaispuu

Kuka kukin on ja mitä missä milloin? Uunituore julkaisu kertoo kaiken tämän, kimalaisista. Suuresta kimalaisten sukupuusta voi tutkia paitsi kuka on sukua kenellekin, myös mitä kimalaisten kehityshistoriassa on tapahtunut, missä päin maailmaa kimalaiset ovat parhaiten edustettuina ja milloin mikäkin kimalainen on lajiutunut erilleen muista. Edustettuna sukupuussa ovat melkein kaikki maailman kimalaiset, yli kaksisataa lajia.

Sukupuu perustuu dna-vertailuihin. Vahvistusta dna-puulle saatiin myös kimalaisten ulkoisten piirteiden vertailusta. Tutkijat onnistuivat lukemaan koko kimalaisjoukolta viiden geenialueen sisällön. Neljä geenialuetta oli suhteellisen hitaasti muuttuvia solun tuman geenejä, joihin on kirjautunut luotettavasti vanhojenkin kimalaissukujen historiaa, viides, solun mitokondrion geeni taas on riittävän nopea selvittämään läheisten sukulaislajien suhteita. Dna-tiedot asetettiin riviin ja järjestykseen ja syötettiin lopuksi supertietokoneelle, joka urakoi esiin perinnöllisen aineksen kanssa yhteensopivan sukupuun.

Sammalkimalainen (kuva Wikipedia)

Sukupuu paljastaa, että kimalaisten väritys ei aina kerro kimalaisten sukulaisuudesta mitään. Esimerkiksi merenrantaniittyjen sympaattinen sammalkimalainen on lämpimän oranssinruskea. Sammalkimalaisen sukulaisista peltokimalainen ja juhannuskimalainen puvuissa on samat värisävyt  kuin sammalkimalaisella. Sammalkimalaisen muut sukulaiset ovat monenkirjavia: hevoskimalainen on tyylikkään harmaa  ja mustakimalaisen mustuutta korostaa räikeän oranssi takaruumis – kivikkokimalaisella on samat oranssimustat kuviot kuin mustakimalaisella, mutta se kuuluu ihan eri alasukuun.  

Samalla kimalaislajillakin voi olla useita värimuotoja, esimerkiksi hevoskimalaisissa ja sorokimalaisissa on mustanpuhuvia melanistisia muotoja. Kaikki loiskimalaiset ovat sukua keskenään, mutta muistuttavat usein omaa emäntälajiaan, todennäköisesti hämäystarkoituksessa. Sukupuu tarjoaa myös maantieteellisiä pohdittavaa: miksi sammalkimalaisen lähin sukulaislaji elääkin Kiinassa?

Väritystä paremmin kimalaisten sukulaisuus voi selvitä katsomalla niitä kasvoista kasvoihin. Melkein kaikki jakautuvat sukupuussa kahteen suurryhmään: pitkä- ja lyhytnaamaisiin kimalaisiin. Kasvonpiirteet liittyvät kimalaisten erilaistumiseen kukkien mukaan, kuinka syvältä kukan torvesta mesi on ongittava. Yllätyksen tarjoaa pieni ja tavanomaisen näköinen sorokimalainen. Se ei suostu kuulumaan kumpaankaan suurryhmään, vaan edustaa yksin ihan omaa vanhaa evoluutiolinjaansa.

Suomessa kimalaisten kirjo on parhammillaan, meiltä tunnetaan yli kolmekymmentä lajia ja ne edustavat melkein kaikkia kimalaisten suuria alasukuja. Lapin karuimmilla paljakoillakin käy kesällä melkoinen hyörinä, kun pohjoisiin oloihin erikoistuneet kimalaiset keräävät kukista meden ja siitepölyn talteen. Kimalaisten taktiikkaan kuuluu perustaa pesä joka kevät uudelleen. Varhain keväällä kaikki kimalaiset ovat suuria, koska ne ovat kaikki kuningattaria, jotka ovat liikkeellä etsimässä ruokaa ja pesäpaikkaa. Työläiset ovat kuningattaria pienempiä ja elävät vain yhden kesän. Loppukesästä kukilla alkaa partioida tavallistakin värikkäämpiä ja pörröisempiä kimalaisia – koiraita. Koiraiden (kuhnurien) elämäntehtävä on vain parittelu. Jos koiraan ottaa käteensä huomaa, että se ei pistä (oletko nyt ihan varma, että se on koiras…:) Syksyllä kaikki koiraat työläisten tapaan kuolevat pois.

Kommenteissa suomalaisten kimalaisten kuka kukin on

Lähde: Cameron, S. A., Hines, H. M. ja Williams, P. H. 2007: A comprehensive phylogeny of the bumble bees (Bombus). Biol. J. Linn. Soc. 91: 161-188.

(C) Kolkkala, M. – luotiset.wordpress.com

5 vastausta artikkeliin: Suuri kimalaispuu

  1. nopoles kirjoitti:

    Suomalaiset kimalaislajit artikkelissa Cameron ym. 2007:

    Pyrobombus:
    Bombus cingulatus korpikimalainen
    Bombus jonellus kanervakimalainen
    Bombus pratorum pensaskimalainen
    Bombus hypnorum kartanokimalainen
    Bombus lapponicus lapinkimalainen
    Bombus monticola vuoristokimalainen

    Bombus sensu stricto:
    Bombus lucorum mantukimalainen
    Bombus terrestris kontukimalainen
    Bombus sporadicus pitkäsiipikimalainen

    Alpinobombus
    Bombus hyperboreus tundrakimalainen
    Bombus balteatus pohjankimalainen
    Bombus alpinus alppikimalainen
    Bombus polaris tunturikimalainen

    Cullumanobombus:
    Bombus semenoviellus uralinkimalainen

    Melanobombus:
    Bombus lapidarius kivikkokimalainen

    Thoracobombus:
    Bombus pascuorum peltokimalainen
    Bombus sylvarum metsäkimalainen
    Bombus veteranus hevoskimalainen
    Bombus ruderarius mustakimalainen
    Bombus muscorum sammalkimalainen
    Bombus humilis juhannuskimalainen

    Psithyrus:
    Bombus quadricolor mustaloiskimalainen
    Bombus sylvestris pensasloiskimalainen
    Bombus norvegicus kartanoloiskimalainen
    Bombus flavidus kanervaloiskimalainen
    Bombus barbutellus tarhaloiskimalainen
    Bombus bohemicus mantuloiskimalainen
    Bombus campestris peltoloiskimalainen
    Bombus rupestris kivikkoloiskimalainen

    Megabombus:
    Bombus consobrinus ukonhattukimalainen
    Bombus hortorum tarhakimalainen

    Subterranobombus:
    Bombus distinguendus kirjokimalainen
    Bombus subterraneus maakimalainen

    Kallobombus:
    Bombus soroeensis sorokimalainen

    (C) Luonnontiedeuutiset: luotiset.wordpress.com – Kolkkala, M.

    Lähde: Cameron, S. A., Hines, H. M. ja Williams, P. H. 2007: A comprehensive phylogeny of the bumble bees (Bombus). Biol. J. Linn. Soc. 91: 161-18

  2. […] olivat ihmeissään. Kuningatar kimalainen oli ilman muuta, koska oli niin iso, mutta minkä lajin? Suomessa elää yli kolmekymmentä kimalaislajia, mutta tämän yksilön väritys ei täsmännyt oikein mihinkään niistä. Heräsi epäilys, että […]

  3. Timonen teemu kirjoitti:

    Pihallemme on ilmestynyt posiolla suuri kimalais yhdyskunta meidän ja naapurien hämmästyksen kohde oli kuitenkin se että kimalaiset ei ole kukkien kanssa tekemisessä vaan pihlajien lehtien varret ja lehdet kiinnostavat enemmän, vieressä on koivu jossa on paljon kirvoja olisiko jotain yhteistä noilla kahdella lajilla vai mitä ne kimalaiset sieltä hakevat??

  4. nopoles kirjoitti:

    Olisiko pihlajassa ollut koivusta ropissutta ”mesikastetta” (kirvojen kakkaa, joka on lähinnä sokereita) mitä kimalaiset maistelevat?

  5. liida kirjoitti:

    meilläkin on takapihalla pihlaja,joka houkuttelee kimalaisia, ei koivuja lähellä eikä kirvojakaan näkynyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: