Apina, puoliapina, neljännesapina?

Ei neljännesapina, vaan kaguaani!

Salamyhkäinen yöeläin Kaakkois-Aasian viidakosta on todennäköisesti kädellisten läheisin sukulainen todistaa uusi dna-tutkimus.

Kaguaaneja (kuva: Lea Heikkinen)

Kun muumipeikko vapautti esi-isänsä uimahuoneen komerosta, se paljastui pieneksi, karvaiseksi, pitkähäntäiseksi ja isokuonoiseksi. Näyttikö meidän ammoinen esi-isämme kenties hiukan samalta kuin muumitarinassa? Vai osasiko esi-isämme melkein lentää?

Tällaisia on mukava pohtia nyt, kun tutkijoille alkavat selvitä meidän ja läheisimpien sukulaistemme dinosaurusten aikaan asti palautuvat sukulaisuussuhteet.

Vahvimmat ehdokkaat sukulaisiksimme ovat elintavoiltaan huonosti tunnettuja viidakon asukkeja: kaguaanit ja tupaijat.

Tupaijat muistuttavat ulkonäöltään muumitarinan esi-isää. Vain niiden kuono on kapea kuin päästäisellä. Pieniksi eläimiksi tupaijoilla on suuret aivot.

Kaguaanit puolestaan tuovat mieleen hyvinsyöneen liito-oravan. Liitämisessä kaguaanit ovat suurmestareita, vielä parempia kuin liito-oravat.

Kädellisten, kaguaanien ja tupaijoiden sukulaisuuden selvittämiseksi on mentävä ajassa taaksepäin liitukaudelle lähes 80 miljoonan vuoden päähän. Uusi sukututkimus perustuu ikivanhoihin kirjoituksiin, perinnöllisiin ohjeisiin, joita on kopioitu dna:n mukana sukupolvesta toiseen vuosimiljoonien ajan.

Liitukaudella kolme sukulinjaa lähti nopeaan tahtiin omille teilleen. Yksi linja ei erikoistunut oikein mihinkään ja johti nykyisiin tupaijoihin. Toinen linja erikoistui ilman valloitukseen ja siitä syntyivät kaguaanit. Kolmas linja johtikin sitten kädellisiin: puoliapinoihin, apinoihin ja ihmisiin.

Linjojen nopea ero toisistaan ja sen jälkeen kuluneet vuosimiljoonat tekivät sukututkimuksesta haastavaa salapoliisityötä. Dna:ta vertailemallakaan ei päästy oikein puusta pitkään ennen kuin suurella aineistolla ja osin uudenlaisilla menetelmillä.

Tutkijat seuloivat geenipankista ihmisen geenejä ja vertasivat niitä muiden lajien vastaaviin geeneihin etsien muutoksia, jotka pidentävät tai lyhentävät geenin ohjeiden mukaan valmistuvaa proteiinia.

Pidentymät ja lyhentymät saatiin havainnollisesti esiin, kun eri lajien proteiinien rakennuspalikoiden aminohappojen järjestystä verrataan rinta rinnan. Yhteiset pidentymät tai lyhentymät kertoivat yhteisestä mutaatiosta perimässä ja sitä kautta sukulaisuudesta.

Ihmisistä ja monista kädellisistä, samoin kuin yhdestä tupaijasta oli geenipankissa valmiina runsas dna-tieto. Kaguaaneista ja useimmista tupaijoista dna-tietoa ei ollut, joten tutkijoiden piti selvittää lupaavat kohdat niiden dna:sta laboratoriossa. Työn ansiosta dna-vertailuun ja sukututkimukseen saatiin mukaan molemmat tunnetut kaguaanilajit ja kaksi uutta tupaijaa.

Tulos? Läheisintä sukua meille kädellisille on mestariliitäjä kaguaani! Hyvänä kakkosena tulevat tupaijat.

Tupaijoiden joukosta paljastui samalla kunnioitettava vanhus. Sulkahäntätupaija on kulkenut omia evoluutisia polkujaan muista tupaijoista piittaamatta yli 60 miljoonaa vuotta.

Mitä kummalliset sukulaisemme viidakossa touhuavat? Siitä on nyt hyvä ottaa selvää, niin kauan kuin niitä vielä on. Molemmat tunnetut kaguaanilajit ja monet tupaijat ovat uhanalaisia ja niiden viidakkokoti pienenee kaiken aikaa.

Sulkahäntätupaija (kuva: Lea Heikkinen)

Lähteet:

Janecka, J. E., Miller, W., Pringle, T. H., Wiens, F., Zitzmann, A., Helgen, K. M., Springer, M. S. ja Murphy, W. J. 2007: Molecular and genomic data identify the closest living relatives of primates. Science 318: 792-794.

Janson, T. 1957: Taikatalvi. Teoksessa Muumilaakson tarinoita (1970). Suom. L. Järvinen. WSOY.

(C) Kolkkala, M. – luotiset.wordpress.com

4 vastausta artikkeliin: Apina, puoliapina, neljännesapina?

  1. nopoles kirjoitti:

    Hankala kirjoittaa nisäkkäistä suomeksi. Kaikille nisäkäslajeille ei vielä ole suomenkielisiä nimiä niin kuin linnuille ja kaloille. Toimikunnalla on ollut kyllä uusi nimistö työn alla vuodesta x.
    Tupaijoita (Scandentia) sanotaan myös puupäästäisiksi ja kaguaaneista (Dermoptera), ainakin toisen lajin kutsumanimi on kolugo. Sulkahäntätupaija on Ptilocercus lowii.

  2. nopoles kirjoitti:

    Yippee, nyt on nimiä:
    http://www.fmnh.helsinki.fi/luonto/nimet/nisakkaat/luettelo.htm

    Kaguaanien (Cynocephalus) kaksi lajia ovat kaguaani (C. variegatus) ja täplakaguaani (C. volans).

    Anathana, Denrogale, Tupaia, Urogale ja Ptilocercus ovat tupaijoita.

  3. nopoles kirjoitti:

    Mitähän muuta? Kas, bonobo olisi kongonsimpanssi ja kaljurotta kaljumyyrikkö.

    Muumilaaksosta puheen ollen: Hippocamelus: hemulit

    Nisäkkäiden nimissä on enemmän huumoria kuin kalojen (hanuriahven ei kuulemani mukaan kalatyöryhmälle kelvannut).

    Mutta muuten nisäkkäiden nimiehdotusten taso vaihtelee eikä niissä ole yhtenäistä logiikkaa.

  4. nopoles kirjoitti:

    Tikutakujen sukukokous

    Kultiainen, supiainen, nöpästäinen;
    kiipijäinen, hiistäinen, jyystäinen.

    Pomppuli, pusseli, liituri;
    kuonokas, hännäkkö, tupsukas.

    Hiiru, myyry, rattu;
    votsotsa, voalavoanala, gundi.

    (Uudet nisäkäsnimet saivat minut heittäytymään runolliseksi.)

    Päivitys: vaihdoin vähän sanojen järjestystä 15.10.2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: