Ei aikuinen aivoja tarvitse

Ei ainakaan, jos vaippaeläimiltä kysytään.

Vaippaeläinten käsitys aivoista voi kuulostaa aavistuksen taantumukselliselta. Mielipide on kuitenkin syytä ottaa vakavasti; vaippaeläimet ovat ehkä lähempänä ihmistä kuin arvaammekaan. Uusien dna-tutkimusten perusteella nämä merenpohjassa möllöttävät pehmeät ja yksinkertaiset eläimet ovat elämän sukupuussa lähempänä ryhdikkäitä ja fiksuja selkäjänteisiä kuin mikään muu eläinryhmä.

Vaippaeläimen toukka näyttää melkein kalanpoikaselta. Sillä on kelpo alku selkäruodolle ja selkäytimen päässä pullistelee lupaava pieni mötikkä, aivot. Mutta mitä tekee toukka vanhetessaan? Menee suulleen makaamaan merenpohjaan, hävittää aivonsa ja viettää lopun elämäänsä tiukasti paikoillaan jököttäen. Merituppi on tyypillinen vaippaeläin; se on käytännössä pelkkä tynnyri, joka viettää hiljaiseloa merenpohjassa vedestä ruokaa suodatellen.

Vertailu ihmiseen on kieltämättä houkuttelevaa. Ihmislapset ovat loputtoman liikkuvaisia ja kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta. Aikuiset taantuvat sohvanpohjalle katsomaan televisiota. Mutta ei sorruta nyt näin pessimistiseen vertailuun.

Evoluutio tarkoittaa kehitystä? Yksisoluisista tuli aikanaan yhä hienompia monisoluisia. Sitten kun sisuksiin oli saatu tukeva ruoto ja ydin, niin loppu oli pelkkää nousukiitoa: kalat kömpivät maalle ja muuttuivat sammakoiksi, liskoiksi, nisäkkäiksi, kumaraisiksi apinoiksi ja lopulta uljaiksi ihmisiksi. Näinhän se menee?

Kyllä, näinkin tapahtui. Moni pilapiirtäjä on kuvannut tämän perinteisen asetelman tavalla tai toisella nurinniskoin ja tullut näin esittäneeksi oivallisesti evoluution oikullisuutta. Taantumus voi olla evoluutiolle yhtä kova sana kuin kehitys.

Kuten vaippaeläimiltä opimme, monimutkaistuminen ei ole evoluutiossa ollenkaan pakollista. Vaippaeläimet ovat pärjänneet kirjaimellisesti älyvapaalla taktiikallaan hienosti satoja miljoonia vuosia ja kansoittavat edelleen maailman meriä tuhansien lajien voimin.

Taantumus ja kehitys, kolmas varteenotettava vaihtoehto on (näennäinen*)muuttumattomuus. Paikoillaan polkemisen taktiikan ovat valinneet suikulaiset, jotka myöskin ovat selkäjänteisten lähisukulaisia. Nämä biologian oppikirjojen suosikkieläimet näyttävät vaippaeläimen toukan tavoin lupaavasti kalanpoikasilta – ovat näyttäneet jo satoja miljoonia vuosia. Suikulaisten aivot ovat yhtä yksinkertaiset kuin aina ennenkin. Silti suikulaisillakin pyyhkii edelleen hienosti ainakin, jos menestystä mitataan yksilömäärillä. Suikulaisia riittää Kiinan hiekkarannoilla tonneittain ihmisen ruuaksi.

*Tarkemmin tutkittuna suikulaisetkin tietysti monin tavoin ”juoksevat koko ajan minkä pääsevät pysyäkseen edes paikoillaan” – evoluutio ei pysähdy.

(C) luotiset.wordpress.com – Kolkkala, M.

Lähde: Delsuc, F., Brinkmann, H., Chourrout, D. ja Philippe H. 2006: Tunicates and not cephalochordates are the closest living relatives of vertebrates. Nature 439: 965-968.

2 vastausta artikkeliin: Ei aikuinen aivoja tarvitse

  1. nopoles kirjoitti:

    Jos Delsuc ym. (2006) ovat oikeassa vaippaeläinten erilaistunut aikuismuoto on luultavammin toissijainen piirre, joka on syntynyt vasta, kun suikulaiset ovat lähteneet jo omille teilleen. Tämä lajiutumisjärjestys vie vähän pohjaa pedogeneesi -teorialta, jonka mukaan suikulaiset ja selkäjänteiset olisivat kehittyneet vaippaeläimen kaltaisista esi-isistä, jotka ovat jääneet pysyvästi toukka-asteelle (ja säästäneet aivonsa).

    Pitkien ajanjaksojen geneettinen salapoliisityö on tosin niin vaativaa, että jatkossa voi hyvin osoittautua, että suikulainen on sittenkin lähempänä selkäjänteisiä kuin vaippaeläimet. Silloin taas olisi todennäköisempää, että olemme ”ikuisia lapsia”.

    Pedogeneesiä tapahtuu edelleen. Esimerkiksi salamantereilla on lisääntymiskykyisiä toukkamuotoja. Osa pystyy olosuhteiden niin vaatiessa, esimerkiksi lammikon kuivuessa aikuistumaan (sama saadaan aikaiseksi sopivilla hormoneilla). Tällainen laji on Juhani Peltosen Elmon lemmikki aksolotli. On myös toukkamuodoksi jääneitä salamanterilajeja, jotka ovat menettäneet kokonaan kykynsä aikuistua.

  2. […] “Kehitys” voi edetä tilanteesta riippuen yhtä hyvin alamäkeen, (monimutkaisesta yksinkertaiseen) kuin ylämäkeen – tai kiertää kehää – mutta muutos on […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: